Erityisryhmien kuljettajakoulutuksen työryhmää koolla aloituspalaverissa. Kuvassa vasemmalta lukien Traficomin johtava asiantuntija Pasi Hautalahti, Estaxin puheenjohtaja Petri Viteli, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen ja Kelan vastaava suunnittelija Anne Giss. Carsport Designin Juha Jonasson kuuluu myös työryhmään, jota HYÖTY-neuvottelukunta johtaa.

Haastattelussa: Anne Giss
Vastaava suunnittelija, Kela/Etuuspalvelujen lakiyksikkö
Terveydenhoitoetuuksien osaamiskeskus, Sairaanhoito- ja matkakorvausryhmä

Kela-kuljetusten kilpailutus ajoitettiin taksialan vapautumiseen kesälle 2018. LVM:n tahtotilaa toteuttanut Kela tavoitteli kilpailutuksella kuljetusten laatustandardeja, yhdenvertaista palvelua asiakkaille ja säästöjä kuljetusten yhdistelyn ja sähköisen tiedon siirron kautta. Kysyimme Kelan vastaavalta suunnittelijalta Anne Gissiltä missä ollaan tällä hetkellä ja miltä tulevaisuus näyttää.

Kela 3,4 miljoonan matkan vartijana
Kela-kyytien määrä kasvaa yhä

Anne Giss toteaa, että esteettömien ajoneuvojen tarve tulee kasvamaan vuosittain väestön ikääntymisen myötä. Lisäksi yhä useampi huonokuntoinen esteetöntä ajoneuvoa tarvitseva henkilö asuu kotona, joka merkitsee suurempaa tarvetta käyttää juuri tätä kalustoa. Laitoshoitoa puretaan ja avohoidon asiakkaat kuuluvat myös Kelalle. Asiakkailla on yhä enemmän rollaattoreita ja muita apuvälineitä – myös porrasvedon tarve tuntuu kasvavan.

Miten pitkään olet ollut Kelassa? Entä millainen työtiimi Sinulla on? Mikä työssäsi palkitsee eniten?
Olen ollut Kelassa yli 30 vuotta. Suurimman osan aikaa olen työskennellyt suunnittelutehtävissä matkakorvausten parissa Kelan osaamiskeskuksessa. Teemme tiimityötä usean Kelan eri asiantuntijan ja organisaation kanssa; Erityisesti vakuutuspiirien asiantuntijat ovat avainasemassa kertomassa, minkälaista palautetta asiakkaat ja autoilijat antavat ja miten välitysyhtiöt toimivat. Palkitsevaa työssä on paitsi hyvät työkaverit, niin yhteistyö myös Kelan ulkopuolisten tahojen kanssa, kuten eri potilas- ja vammaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Lisäksi teemme paljon yhteistyötä ministeriöiden työryhmissä. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on saada luotettavat matkat asiakkaille terveydenhuoltoon.

Miten Kela-kuljetukset sujuvat valtakunnassa tällä hetkellä? Mitä palautetta haluat antaa autoilijoille ja tilauskeskuksille?
Tällä hetkellä palvelut toimivat joka puolella maata melko hyvin. Satunnaisia palautteita saamme jokaiselta alueelta koskien mm. autojen myöhästymisiä. Liikennepalvelulain myötä muuttui moni asia alalla, joten melkoisen paljon on autoilijoilla ollut sopeutumista niin Kelan matkoihin kuin muutoinkin alan muutoksiin. Mielestäni tilausvälityskeskukset ja autoilijat ovat olleet hyvin sitoutuneita saamaan palvelun toimimaan luotettavasti. Toivon, että kuljettajat tuntisivat ammattiylpeyttä – heidän vaikutuksensa tuhansien kyyditettävien asiakkaiden elämään ja elämänlaatuun joka päivä on erittäin suuri. Olen pannut merkille, että esteettömien autojen kuljettajiksi on valikoitunut henkilöitä, jotka soveltuvat palvelutehtävään erittäin hyvin.

Kela on pyrkinyt kyytien kilpailutuksilla ja yhdistelyillä säästöihin. Onko niitä saatu odotetusti? Onko tavoite saada lisää säästöjä?
Vuonna 2019 säästettiin noin 20 milj. euroa yhdistelyllä. Tämä on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tavoitteena on se, että yhdistelyä tehtäisiin vielä tehokkaammin. Matkojen yhdistely on tärkeää myös ympäristönäkökulmasta.
Yhdistelyä voidaan vielä parantaa esimerkiksi terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmiä kehittämällä siten, että samalta suunnalta tulevien säännöllisesti hoidoissa käyvien asiakkaiden hoitoaikoja suunniteltaisiin siten, että se tukisi yhdistelyä. Tästä on hyviä esimerkkejä joidenkin dialyysiyksiköiden kohdalta esimerkiksi Kanta-Hämeessä. Myös syöpä- ja muiden sarjahoitojen kuljetukset voisi olla mahdollista toteuttaa kyytien yhdistelyn piirissä.

Kela käynnisti juuri kolmen maakunnan alueella suorakorvauksen kilpailutuksen (Lappi, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme). Muilla alueilla jatkuu sopimukset v. 2021 loppuun asti. Muuttuuko kilpailutuksen malli jotenkin tässä yhteydessä ja miten pitkä sopimuskausi on tulossa?
Sopimuskauden pituudesta en pysty vielä haastatteluhetkellä sanomaan mitään. Markkinaoikeus määräsi Kelan kilpailuttamaan uudelleen näiden 3 alueen palvelun siten kuin 1.7.2018 palvelu toteutettiin, joten kovin paljoa ei uusi kilpailutus voi muuttua edellisistä.

Miten esteettömät taksit ovat riittäneet suorakorvauksessa eri puolilla Suomea?
Esteettömistä autoista on välillä vilkkaampaan kotiutusaikaan puutetta miltei joka alueella. Esteettömien ajoneuvojen tarve kasvaa vuosittain väestön ikääntymisen myötä. Lisäksi yhä useampi huonokuntoinen esteetöntä ajoneuvoa tarvitseva henkilö asuu kotona, joka merkitsee suurempaa tarvetta käyttää juuri tätä kalustoa.

Entä onko jotain uutta tulossa, mitä pitäisi autotekniikan ja varustelun puolella ottaa huomioon?
Mielestäni autotekniikka ja varustelu on jo hyvällä tasolla. Erityisesti nostaisin kuitenkin esille sen, että apuvälineiden kiinnitys tulee olla luotettavasti toteutettu. Lisäksi on tärkeää, että ohjeet kiinnittämisestä ovat selkeästi esillä, jotta myös harvemmin ajoneuvoa ajavat kuljettajat osaavat tehdä tämän. Jonkun verran asiakaspalautetta tulee siitä, että he haluaisivat esteettömän taksin sijaan henkilöauton. Asia saattaa liittyä siihen ”ison auton leimaan”, mutta joiltain osin ehkä siihen, että voisiko esteettömissä takseissa olla nykyistäkin paremmat nousukahvat, astinlaudat ja valaistus, jotta kulku autoon sujuisi mahdollisimman turvallisesti ja vaivattomasti.

Haluaako Kela jatkossa taksamittarit autoihin? Itä-Suomessa kilpailun voittanut palveluntuottaja on edellyttänyt tiettyjen mittarien investointia lisäkustannuksena autoilijoille. Toisaalta kuntien kilpailutuksissa on yleistyneet mallit, joissa matkan hinta lasketaan etukäteen reittisuunnitteluun perustuen. Tällöin ei mittaria tarvittaisi ollenkaan. Voisiko tällainen malli soveltua Kelan korvaamiin kuljetuksiin?
Tällä hetkellä Kela edellyttää taksamittaria, ei kuitenkaan mitään tiettyä mittaria. Sähköinen tiedonsiirto palveluntuottajalta Kelaan on rakennettu pitkälti taksamittarin varaan. Seuraamme luonnollisesti alan kehitystä ja myös uusia mahdollisia lakimuutoksia mittarivaatimuuksiin liittyen. Tulevaisuudessa malli, jossa matkan hinta muodostuu eri tavalla, on mahdollinen.

Kilpailutuksen mallista. Nyt on yksi palveluntuottaja vastaamassa koko maakunnan suorakorvauksesta. Jatkuuko tämä vai onko jatkossa esim. useita tilauskeskuksia maakunnissa ja onko esim. esteettömien kuljetusten hoitoon mahdollista tarjota yrittäjien palveluja jotenkin nykymallia joustavammin? Kelallahan on ns. tuttutaksi-mahdollisuus, jonka Kela on myöntänyt pienelle osalle käyttäjiä. Voiko tämä laajentua esteettömiin kuljetuksiin laajemminkin?
Alalla ja markkinoilla tapahtunee paljon muutoksia lähivuosina. Kela luonnollisesti seuraa markkinoiden kehitystä tarkasti. Emme ole sidottuja nykyiseen malliin loppuiäksi, vaan vaihtoehtoiset palvelut otetaan varmasti tarkasteltavaksi. On tärkeää, että tietyillä henkilöillä olisi jatkossakin tuttutaksi-mahdollisuus, mutta kovin laajaksi tätä oikeutta ei voi tehdä. Tällä on suora vaikutus myös kustannuksiin.

Vastaako nykyiset esteettömät Kela-asiakkaiden tarpeita eli millaista palautetta asiakkailta ja terveydenhuollolta on tullut tässä asiassa?
Saamme jonkin verran palautetta siitä, että kuljettajat eivät osaa sitoa apuvälineitä oikein, samoin ajotavasta saamme palautetta. Näyttäisi siltä, että palautteet kohdistuvat uusiin kuljettajiin, joilla ei ole riittävää koulutusta näiden kuljetusten hoitamiseen. Jo pelkkä asiakkaan kohtaaminen saattaa olla vierasta kuljettajille, jotka eivät ole ennen ajaneet näitä vaativia kuljetuksia.

Kela pitää erittäin tärkeänä, että näille erityisajoneuvojen uusille kuljettajille luodaan mahdollisuus kouluttautua näihin vaativiin kuljetuksiin. Tätä koulutusta onkin jo suunnitteilla työryhmässä, jossa on laaja edustus eri toimijoilta.
Tämä koulutus voitaisiin jatkossa huomioida myös kilpailutuksissa siten, että näistä kuljetuksista, joissa on koulutettu kuljettaja maksettaisiin parempi korvaus. Ikään kuin turvallisuustakuun bonuksena. Pitää myös varmistaa osaamisen ylläpitäminen. Kela pitää erittäin tärkeänä, että kuljetukset ovat turvallisia. Asiakkaan pitää voida luottaa siihen, että kuljettaja myös avustaa asiakasta oikealla tavalla. Kyse on asiakkaan kohtaamisen taidosta ja asiakasymmärryksestä, esim. aistivammaisen tai käyttäytymisarkuuden osalta.

Kenellä on viime kädessä vastuu kuljetusten turvallisuudesta ja laadusta?
Kilpailutusehdoissa määritellään vastuut hyvinkin tarkkaan. Tilausvälitysyhtiö on vastuussa Kelalle kuljetusten turvallisuudesta ja laadusta. Autoilija ja viime kädessä kuljettaja on tietenkin vastuussa itse tapahtumista. Palautetta saamme noin yhdestä prosentista kuljetuksia, ja ne ovat pääosin negatiivisia. Niidenkin perusteella toimintaa pyritään kehittämään.

Miten näet pienten ja isojen esteettömien autojen tarpeen ja tulevaisuuden eri puolilla Suomea?
Asiakaspalautteissa saamme jonkin verran palautetta pienistä esteettömistä ajoneuvoista. Asiakkaat kertovat, että varsinkin pitkillä matkoilla matkustaminen ei ole yhtä mukavaa kuin isolla esteettömällä. Näkisin kuitenkin, että molempia ajoneuvotyyppejä tarvitaan jatkossakin. Lyhyitä satunnaisia asiakkaiden kotiutusmatkoja voidaan varmasti hoitaa myös pienillä esteettömillä. Oletan, että erityisesti isojen esteettömien autojen tarve tulee jatkossa lisääntymään yhteiskunnan matkoissa.

EU:n ja Suomen päästötavoitteet ovat nousseet Puhtaiden autojen direktiivi -luonnoksen kautta otsikoihin. Miten Kela näkee sen vaikuttavan hankintoihin lähivuosina, kun matkat ovat todella pitkiä. Voisiko Kela olla edistämässä omilla toimillaan sitä, että esteettömät taksit saisivat kansallisen poikkeuksen direktiivistä?
Olen itse mukana Kelan edustajana LVM:n työryhmässä ja asia on siellä ollut esillä. On selvää, että ennen kuin esteetöntä direktiivin vaatimukset täyttävää autokalustoa on riittävästi markkinoilla ei direktiiviä voida toimeenpanna. Luotan siihen, että työryhmässä tehdään viisaita päätöksiä tämänkin asian suhteen. Kelan tulee turvata terveydenhuollon matkat ja kalustoa tulee olla riittävästi käytössä. Euro 6 lienee seuraava vaatimus, sen tiukemmat vaatimukset eivät todennäköisesti ole lähivuosien asia.

Piditkö lukemastasi? Jaa se tutuillesi!